Edellisen kuukauden Polar Spot laskutushinta 4,487 snt/kWh
Sivukartta
Lapin Energianeuvonta

  ELOKUUN SÄHKÖMARKKINAKATSAUS

Merkittäviä asioita kuluneelta kuukaudelta:


- Hydrologinen tase vahvistui, kun sateet olivat reilut 30 % normaalia runsaammat.
- Johdannaisten (systeemi) hinnat nousivat lähipäässä 4-5 % ja vuosituotteiden hinnat 0,5-1 % pitkälti hiilen hinnan mukana.
- Päästöoikeuksien hinnat nousivat noin 4 %. Polttoaineiden hinnat nousivat kautta linjan 3-9 %.
- Spot-hinnassa Suomen aluehintaero kasvoi lähes 30 %, mutta lähikvartaalin EPAD-tuotteen hinta laski reilun 7 %. Vuosituotteiden hinnat eivät juuri muuttuneet.


-> Suomen aluehintaisena lähikvartaalin hinta nousi systeemihintaista vähemmän. Vuosituotteen hinta nousi saman kuin systeemihintainen.

  

 SUOMEN ALUEHINNAN TOTEUTUMA JA ENNUSTE,

viikkokeskiarvo

Ydinvoima käy tällä hetkellä noin 69 % teholla pohjoismaissa. Vuosihuollot ovat käynnissä niin Suomessa kuin Ruotsissa. Suomessa huollossa on Loviisan yksiköt vuorotellen 21.9. asti siten, että kuun vaihteessa molemmat yksiköt ovat on noin viikon verran tuotannossa yhtä aikaa. Spot-kaupan hintataso on Suomessa ollut hieman edellistä kuukautta alempi alkukuun osalta ja aluehintaero on ollut melko suuri ydinvoimahuolloista johtuen.    

Toteutuneista spot-hinnoista ja johdannaishinnoista laskettu ennuste kuluvalle vuodelle Suomessa on 33,1 € tasolla, eli on laskenut noin 0,2 euroa kuukauden takaisesta ja on noin 0,7 euroa viime vuoden toteutumaa korkeampi.

K1.PNG 

 

SUOMEN SÄHKÖN KULUTUS JA TUONNIN OSUUS

Suomen sähkön kulutus on ollut alkuvuoden aikana lämpötilakorjaamattomana noin 48,8 TWh, mikä on edellisen vuoden vastaavan jakson tasolla. Suomeen on tuotu sähköä alkuvuoden aikana 12,2 (+1,2 ed vuosi) TWh. Ruotsista on tuotu 9,0 (-1,3) TWh, Venäjältä 3,3 (+0,1) TWh. Viron kanssa kauppa on ollut nettona hieman viennin puolella, 0,2 TWh. Tuonnin osuus sähkön kulutuksesta oli viime kuun aikana keskimäärin 28 % viikkokeskiarvona.

Lyhyellä tähtäimellä sähkön kulutukseen vaikuttaa jäähdytystarpeen vaihtelu sään vaihdellessa. Talouden tilanteen kehittyminen vaikuttaa edelleen pidemmällä tähtäimellä sähkön kulutukseen. Ruotsin ja Suomen välillä on käytettävissä 2700 (maks 2850) MW muutamaa huoltorajoitusta lukuun ottamatta.

K2.PNG

 

SÄHKÖJOHDANNAISTEN HINTAKEHITYS,

systeemihintaiset

Systeemihintaisista johdannaisista loppu vuoden kvartaalituotteiden hinnat nousivat kuukauden takaisesta 1,2-1,5 €. Nousun takana oli hiilen hinnan ja päästöoikeuksien hintojen nousu. Lähikvartaalin hinta on Saksan vastaavan tuotteen alapuolella tällä hetkellä noin 7 € eli ero on kasvanut noin 0,5 euroa kuukauden takaisessa. Systeemihintaisten vuosituotteiden hinnat nousivat 0,4-1,0 €.   

Fundamenttien mukaan lähikvartaalien hinnoissa olisi noin 0-1,0 € ja lähimmissä vuosituotteissa luokkaa 0,5-1,5 € nousupainetta. Hintakehitykseen vaikuttavat hydrologian, päästöoikeuksien ja hiilen hinnan sekä Saksan markkinan hinnan kehittyminen.

K3elo.JPG

  

SÄHKÖJOHDANNAISTEN HINTAKEHITYS,

Suomen aluehintaiset

Suomen aluehinnan ja systeemihinnan välistä eroa kuvaavien EPAD-tuotteista kuluvan vuoden lopun ja ensi vuoden alun kvartaalien hinnat laskivat 0,4 €. Vuosituotteissa muutokset olivat +- 0,05 €. Viime kuun aluehintaero toteutui hintaan 7,80 €, kun vastaavan EPAD-tuotteen päätöshinta oli 7,50 € eli kesäkuun tapaan johdannaistuotetta korkeampaan hintaan. Alkanut kuukausi on tähän mennessä toteutunut 6,8 € tasolla, kun EPAD-tuotteen päätöshinta oli 7,30 €.  

Fundamenttien mukaan Suomen aluehintaisen lähikvartaalin hinnassa olisi luokkaa 5 € ja vuoden 2018 hinnassa noin 4 € laskupainetta. EPAD-tuotteiden hintakehitykseen vaikuttaa hydrologisen taseen kehittyminen sekä toteutuneet ja suunnitellut tuotanto- ja siirtorajoitukset.

K4elo.JPG

  

SPOT -HINNAN KEHITYS

Viime kuun spot-hinta Suomessa oli 34,17 €/MWh. Hinta oli reilun 4 € viime vuoden vastaavan kuukauden hintaa korkeampi. Suomen aluehinta oli systeemihintaa 7,80 € ja Ruotsin (SE3) aluehintaa 3,34 € korkeampi. Ydinvoiman venyneet huollot yhdessä SE4-LT siirtorajoitusten kanssa kasvattivat eroa edelliseen kuukauteen verrattuna.

Spot-hintaan vaikuttaa tällä hetkellä Suomen osalta siirtoyhteyksien sekä ydinvoiman vuosihuoltojen eteneminen. Elo-syyskuuhun ajoittuu tänä vuonna eniten ydinvoimahuoltoja. NO1-SE3 yhteydellä on käytössä 1500 MW 2145 MW:n sijaan toistaiseksi. Venäjän tuonti on normaalilla tasolla.

K5elo.JPG


 

POLTTOAINEIDEN HINTAKEHITYS

Polttoaineiden hinnat nousivat kauttaaltaan. Hiilen osalta nousua oli lähikvartaalin hinnassa 2,3 $/t ja vuosituotteen hinnassa 5,0 $/t. Hiilen vuosituotteen hinta on noussut korkeimmilleen sitten loppu vuoden 2014 vuoden vaihteen. Nousua on tukenut euron vahvistuminen dollarin suhteen. Dollari on heikentynyt luokkaa 15 % Euroon nähden sen jälkeen, kun Trump valittiin presidentiksi. Kaasun hinta nousi reilun 3,5 %. Öljyn WTI-laadun kuun päätöshinta oli 50,17 (+9,0 %)  $/bbl. Hiilen lähikvartaalin päätöshinta oli 81,00 (+2,9%) $/t. 
Kuluvan vuoden päästöoikeuksien hinta heilui 5,04-5,52 € välillä päätöshinnoin tarkastellen. Kuukauden päätöshinta oli 5,23 (+0,20) €/t. Korkeimmillaan kauppaa käytiin kuun puolivälin paikkeilla.

Kuluvan vuoden päästöoikeuksien hinta on noussut hieman kuun lopun tasolta. Polttoaineista hiilen ja öljyn hinnat ovat nousseet kuun alun aikana.

K6elo.JPG


VESIVARASTOTILANNE, NORJA + RUOTSI

Viime kuun sateet olivat reilut 30 % ajankohdan normaalia runsaammat. Toteutunut sademäärä (Ruotsi+Norja) oli 23,6 (+5,6 norm) TWh. Hydrologiatase (yhteenlaskettuna vesi- ja lumivarastot sekä maastossa oleva vesi) on vahvistunut ja on nyt hieman plussan puolella eli on vahvistunut kuukaudessa noin 3,9 TWh. Tämän hetken normaalia sateisemmilla sääennusteilla tase on lähiviikkoina vahvistumassa noin +4 TWh tasolle.

Pidemmän aikavälin (4 vko) sääennuste näyttää normaalia sademäärää Norjan vesituotantoalueille.

K7elo.JPG

 

 POHJOISMAINEN SÄHKÖN KULUTUS JA TUONTI / VIENTI

Viime kuun keskilämpötila oli Norjassa ja Ruotsissa normaalin mukainen, mutta noin asteen verran edellisen vuoden vastaavaa kuukautta viileämpi. Alkuvuoden sähkön kulutus on ollut pohjoismaissa 225,7 (-1,7 ed vuosi) TWh. Pohjoismaat ovat olleet nettona viennin puolella noin 6,1 TWh (+1,9 ed vuosi), kun keski-Euroopan hintataso on ollut meitä hieman korkeampi. 

Tällä hetkellä hinnat spot-markkinoilla ohjaavat sähkön siirron Pohjoismaista Keski-Eurooppaan päin. Lukuun ottamatta viikonloppuja, jolloin Saksassa hinta painuu pohjoismaisen hinnan alapuolelle.

K8elo.JPG 

Lähde  EM Finance Oy   www.emfinance.fi